Huonosti käyttäytyvien jumalten tarina on riemukas ja varsin epätavallinen. Mistä sait idean tähän kirjaan?
Urani alkuvaiheessa työskentelin televisiossa, ja kerran avustin dokumenttiohjelman kuvauksissa Britanniassa sijaitsevan Yhdysvaltain lentotukikohdan koulussa. Kuvasimme filosofiantuntia, jolla opettaja puhui antiikin jumalten ja nykyisen juutalaiskristillisen jumalkuvan välisistä eroista. Tulin ajatelleeksi: ”Entä jos kreikkalaiset olivatkin oikeassa ja me väärässä? Jospa oikeita jumalia olivatkin kreikkalaiset jumalat – mitä se merkitsisi nykymaailmassa?” Tiesin heti, että se olisi loistava lähtökohta romaanille.
Kirjoittaessasi Huonosti käyttäytyviä jumalia työskentelit kirjakaupassa. Kertoisitko lisää siitä ajanjaksosta? Puhuitko kirjastasi asiakkaiden kanssa?
Kirjakauppa on mainio työpaikka ihmiselle, joka kirjoittaa romaania. Ympärillä on koko ajan paitsi kirjoja myös ihmisiä, jotka rakastavat kirjoja ja haluavat puhua niistä. Silloin työelämästä tulee osa kirjoittajanelämää, ja se tukee luovaa työtä. En kuitenkaan puhunut asiakkaiden kanssa tekeillä olevasta kirjastani. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, en yleensäkään puhu kenellekään keskeneräisistä teksteistäni. Saatuani kustannussopimuksen kerroin kyllä asiakkaille, ja he innostuivat kovasti. Työnantajani, Crockatt & Powell -kirjakauppa, suhtautui todella kannustavasti. Kaupassa pidettiin juhlat kirjan ilmestymisen kunniaksi, ja sitä pidettiin kauan esillä näyteikkunassa ja myyntipöydissä. Tiedä vaikka se olisi vieläkin pöydässä, en ole tarkistanut…
Minun kohdallani työ kirjakaupassa auttoi myös saamaan kirjalle kustantajan, sillä juuri yhdysvaltalaisen Random House -kustantamon myyntiedustaja ehdotti pomolleni, että lähettäisin käsikirjoitukseni Random Housen omistamalle brittikustantamolle Jonathan Capelle. Noudatin edustajan neuvoa, ja sain Jonathan Capelta kustannussopimuksen viikossa. Suosittelisin kaikille kirjailijoiksi haluaville työskentelyä kirjakaupassa, varsinkin pienessä riippumattomassa kirjakaupassa, sillä se on parhaita tapoja tutustua kirja-alan ihmisiin.
Huonosti käyttäytyvät jumalat saa lukijansa todella hyvälle tuulelle. Oliko sinulla hauskaa, kun kirjoitit sitä?
Oli, se oli kuin peliä. Henkilöhahmot olivat jo valmiina mytologiassa, joten kirjoittaminen oli kuin nukeilla leikkimistä: kuvittelin niitä kohtauksiin ja sitten esitin kohtaukset, kuten lapsenakin. Siinä oli siis lapsenomaista hauskuutta, vaikka kirjan teemat ovat aikuismaisia. Lisäksi jumalat ovat jo alkuperäisissä myyteissä niin äärimmäisiä hahmoja, että se innosti omankin mielikuvitukseni riehaantumaan, mikä on mahdollista vain ei-realistisessa romaanissa, sellaisessa fantasiaromaanissa kuin Huonosti käyttäytyvät jumalat. Ja humoristisen romaanin kirjoittamisessahan on jo sinänsä oma hauskuutensa, koska siinä yrittää jatkuvasti saada itsensä nauramaan.
Mikä on kirjan sanoma? Mitä haluat sen kertovan lukijoillesi?
Kirjan humoristisuuteen nähden Jumalten sanoma on yllättävän asiallinen. Haluan ihmisten ajattelevan kuolemaa ja sitä, miten äärettömän arvokkaaksi elämän tekee tieto siitä, että menetämme kaiken ja kaikki, joita rakastamme. Jumalat ovat kuolemattomia, joten he kyllästyvät kaikkeen. Vain kuolevaiset ymmärtävät rakkautta.
Kenelle suosittelisit Huonosti käyttäytyviä jumalia? Millaisten lukijoiden luulisit nauttivan siitä eniten?
Luullakseni Huonosti käyttäytyvistä jumalista voi nauttia kuka tahansa, niin miehet kuin naisetkin, nuoret ja vanhat. Luulen kuitenkin sen vetoavan eniten ihmisiin, jotka pitävät brittihuumorista.
Milloin seuraava kirjasi julkaistaan? Voitko kertoa siitä jotakin?
Toisen romaanin kirjoittaminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi. En pitkään aikaan halunnut puhua siitä, miten vaikealta se tuntui, sillä pelkäsin, mitä ihmiset ajattelisivat. Mutta tällaisista asioistahan on nimenomaan tärkeää puhua suoraan, jotta toisetkin kirjailijat tietäisivät, etteivät ole yksin! Kun sain Huonosti käyttäytyvät jumalat valmiiksi, luulin ensin että seuraavan kirjan kirjoittaminen olisi helppoa, kun nyt olin päässyt hommasta jyvälle. Toista kirjaa ei kuitenkaan ole yhtään sen helpompi kirjoittaa kuin ensimmäistäkään. Se on päinvastoin vaikeampaa, koska nyt on Huonosti käyttäytyvien jumalten menestys vertailukohtana. Minulla on monia uusia kirjaideoita idullaan, mutta ei vielä mitään valmiina. Haluan uudenkin kirjani olevan erityinen, ja siksi suhtaudun siihen aika perfektionistisesti. Luotan siihen, että toinen kirjani valmistuu jonakin päivänä, mutta kuka tietää milloin. Juuri nyt minulla on uusi idea työn alla, mutta on mahdotonta sanoa, lähteekö se toimimaan.
Tiedätkö paljon Suomesta? Oletko koskaan käynyt Suomessa? Saammeko joskus nähdä sinut täällä?
Tiedän Suomesta oikeastaan yllättävänkin paljon, vaikka en ole koskaan käynyt siellä. Kymmenisen vuotta sitten laskin erään ystäväni kanssa, missä Euroopan maassa on eniten yleisiä vapaapäiviä, ja ykköseksi nousi Suomi. Sen jälkeen keräsin jonkin aikaa tietoa Suomesta. Tiedän esimerkiksi, että teillä juodaan enemmän kahvia kuin missään muualla maailmassa ja sävelletään enemmän tangoja kuin missään muualla Argentiinaa lukuun ottamatta, että Suomessa on maailman suurin napapiirin pohjoispuolinen elokuvafestivaali ja että teillä on enemmän matkapuhelimia kuin missään muualla. Pidän myös kovasti Monty Pythonin Suomi-aiheisesta laulusta. Tunnetaanko sitä Suomessa? ”Finland Finland Finland, the country where I want to be, pony trekking or camping or just watching TV”... Olisi hienoa käydä siellä joskus!
Haluaisitko sanoa jotakin suomalaisille lukijoillesi?
Aion käydä tangokurssin ennen kuin tulen Suomeen, joten viethän terveisiä, että jos he näkevät minut tangoklubilla, he pyytäisivät minua tanssimaan!