Intohimona historia

Kuninkaallisten hovien historia on täynnä juonittelua, mysteerejä ja salaisuuksia. Brittiläinen menestyskirjailija Philippa Gregory herättää romaaneissaan historian henkiin.

Philippa Gregory opiskeli journalistiksi. Historian opiskeleminen kuitenkin kiinnosti ja hän pääsikin opiskelemaan Sussexin yliopistoon. Saatuaan väitöskirjansa valmiiksi, ajatus kirjoittamisen jatkamisesta tuntui luontevalta. 

─ Olen edelleen historioitsija. Väitöskirjani käsitteli romaanien ja 1700-luvun todellisuuden välistä suhdetta. Halusin ymmärtää etenkin sen, miksi tietyt aiheet, kuten naisten hauraus, nousevat erityisen suosituiksi kaunokirjallisuudessa.
Philippa on kiinnostunut erityisesti naisten historiasta. Perinteisesti historiaa ovat kirjoittaneet miehet, ja kirjoitukset ovat kertoneet miehistä. Naisnäkökulma historiaan on erilainen.

─ 1920-luvulle saakka naisten historia on tarina yhteiskunnan osasta, jolla ei ollut vaikutusvaltaa. Tudorien aikaan naisilla ei ollut mitään oikeuksia. Tarinat naisista, jotka ovat selviytyneet näissä olosuhteissa, jopa voitokkaasti, kiinnostavat ja inspiroivat minua, Philippa kertoo.

Philippa aloittaa kirjoittamisen perehtymällä historiaan. Se on tärkeä osa työtä. Myös tarinoiden henkilöhahmot löytyvät historiasta.

─ Tutkin heidän tarinoitaan ja historiaansa läpikotaisin. Sen jälkeen mietin, minkälainen ihminen tekojen ja päätösten takana on ollut. Kuka tekisi tällaisia päätöksiä ja eläisi tällaista elämää? Lopulta yritän herättää hahmon henkiin. 


Valkoinen kuningatar

Valkoinen kuningatar kertoo Elisabet Woodvillen tarinan. Elisabet oli Englannin kuningas Edvard IV:n vaimo, kahden Towerista kadonneen pojan äiti sekä Henrik VIII:n isoäiti.

─ Kirjan tarina on lähes kokonaan totta. Se on totta niiltä osin, mitä aikakautta tutkineet historioitsijat tapahtumista tietävät. Vuoropuhelu ja henkilöhahmojen sisäinen elämä on keksittyä, kuten romaanissa kuuluukin olla. Mutta historialliset perustiedot pitävät paikkansa. Valkoinen kuningatar sisältää myös mystiikkaa. Kirjan päähenkilö Elisabet on sukua Veden jumalatar Melusinalle.

─ Jumalatar Melusina oli yksi Luxemburgin kuninkaallisen huoneen, ja Elisabetin suvun perustajista. Melusinan kerrottiin olevan veden jumalatar, joka katosi, kun hänen miehensä näki hänet kylpemässä ja sai selville, että hän oli puoliksi kala. Elisabet oli tietoinen legendasta ja toi sen esille vaakunoissaan. Halusin tämän jumalattaren avulla kertoa romaanissa keskiaikaisesta kulttuurista ja siitä, kuinka ihmiset tuolloin uskoivat toiseen maailmaan. Samalla taru toimii metaforana miesten ja naisten välisestä eroavaisuudesta.

Eräs kirjan mysteereistä on tarina Towerin kahdesta prinssistä. Rikhard III vei Elisabetin kaksi poikaa Toweriin, eikä heitä sen koommin nähty.

─ Uudet tutkimukset väittävät, että toinen prinsseistä olisi selviytynyt. On myös olemassa paljon todistusaineistoa sille, että Rikhard III olisi säästänyt prinssien henget. Mysteeri ja sen mahdollinen ratkaisu ovat romaanin ydintä.